Mitä portti voi symboloida: Ajatuksia siitä mitä tekemistä portilla ilman aitaa on jossain pihalla?

Tässä sitten taas pohdin sellaista asiaa, mitä kutsu tasan symbolifunktioksi. Yläkuvassa oleva yksinäinen portti, missä ei ole aitaa symboloi mielestäni ihmisen kaavoihin jähmettyneitä tapoja sekä tarvetta noudattaa aina jotain tiettyä rituaalia, mikä saattaa muista ihmisistä vaikuttaa hiukan omituiselta, ja jos noita outoja tapoja, niin tämä muutamissa julkaisuissa vilahtanut yksinäinen portti symboloi erittäin usein esiin tulevaa tapaa, missä ihmisen vain täytyy toimia jotenkin tietyllä tavalla, vaikka kaikkien ihmisten silmissä tuo tapa on vähintään omalaatuinen. Jos tähän kuvaan liittyvää omituista tapaa ajatellaan, niin se voisi olla sellainen, missä jokainen ryhmän jäsen kulkee aina tällaisen portin lävitse, vaikka siihen ei mitään erityistä syytä olekaan.

Ja toki tuon portin ollessa auki, pääsee henkilö sen läpi. Eli auki oleva portti merkitsee ryhmän jäsenille lupaa tulla johtajan luokse, ja jos portin merkitystä pohditaan tuon ryhmän ulkopuolisten tahojen kannalta, niin silloin pitää muistaa se, että muille ihmisille tällaiset tavat ovat vähän omituisia. He näkevät tuossa paikassa vain portin, jonka joku on jättänyt keskelle peltoa pystyyn, ja mitään muuta merkitystä sillä ei sitten olekaan ryhmän ulkopuolisille henkilöille.

Maailma on täynnä kaikenlaisia portteja, joilla ei näennäisesti ole käytännön merkitystä tavallisille ihmisille, ja osa näistä porteista on lainsäädännöllisiä, eli lähinnä viranhoitoa koskevat säädökset ovat sellaisia, että niistä ei tavallisten ihmisten tarvitse välittää. Samoin tieliikennelaki koskee vain ihmisiä joilla on ajokortti.

Jos ihmisellä ei tätä asiakirjaa ole, niin hän voi elää piittaamatta yhdestäkään sen pykälästä, paitsi tietenkin hänen pitää tietää se, että onko hänellä ajokortti, koska jos ajokortiton lähtee rattiin, niin silloin hän saa rangaistuksen ajokortitta ajamisesta. Toki sellainen asia pitää tietää, että virkamiehen lahjominen on rikos. Mutta kun pohditaan lakikirjan abstraktiutta, niin yksikään eläin maailmassa ei omaa mitään lakeja paitsi ihminen, jonka yhteiskunta perustuu lakeihin sekä asetuksiin.

Mutta osa laeista tietenkin velvoittaa jokaista ihmistä, joka elää tietyssä valtiossa. Yksi esimerkki portista, joka ei luonnossa merkitse mitään, mutta joka on hyvin tärkeä osa kaikkien länsimaisten ihmisten elämää on nimenomaan lakikirjassa olevat tekstit. Ne velvoittavat kaikkia ihmisiä tässä yhteiskunnassa, mikä perustuu ennalta sovittuihin kaavoihin.

Esimerkiksi lakikirjaan on merkitty tiettyjä ikärajoja, joiden mukaan vaikkapa ajokortin saa vain tietyn ikäinen henkilö, ja tietenkin tuo laki on varmasti sellainen, että se velvoittaa kaikkia ihmisiä, jotka sitten tietenkin saavat rangaistuksen, jos he tätä lakia rikkovat. Mutta tuon lain kirjaimella ei ole sinällään mitään tekemistä ajotaidon kanssa, eli toisin sanoen kuka hyvänsä voi maassamme ajaa autoa ilman autokoulua tai ajokorttia, jos hän ei jää tuosta teosta kiinni.

Ja tietenkin ajokortitta ajosta rangaistaan ankarasti, eli jotta ihminen välttyy sakolta, niin ajokortti kuitenkin kannattaa hankkia, niin sitten ei tarvitse sakkoja maksella. Kun mietitään tuon lainsäädäntöön liitetyn keinotekoisen portin merkitystä normaalille ihmiselle, niin me kaikki emme koskaan huomaa, miten tärkeä tuo ikäraja ihmisille oikeasti on. Se on muutakin kuin vain oikeus käydä pudottamassa äänestyslippu johonkin puiseen laatikkoon, tai oikeus ostaa keskiolutta kaupasta.

Tätä jälkimmäistä lakia takuulla rikotaan hyvin paljon. Eli jotkut alaikäiset saattavat ymmärtämättömyyttään varastaa alkoholia kaupasta, mistä heille kirjataan esimerkiksi varkaus-syyte. Tai jos joku on ne oluet tuolle nuorelle välittänyt, niin alaikäiselle sitten kirjataan syyte alkoholijuomien hallussapidosta alaikäisenä. Ja hakija saa sitten välittämisestä syytteen ja vähän vajaat 70 euroa sakkoja, vaikka toki jossain tapauksissa on saattanut käydä niin, että joku on tuon repun antanut vahdittavaksi, ja sitten paikalle tullut poliisipartio on sitten tehnyt ratsian, ja tuloksena on ollut alaikäisenä tapahtunut alkoholijuomien hallussapito.

Tuon ikärajan merkityksen huomaa vain sellainen ihminen, joka on määrätty holhoukseen. Syy miksi tästä asiasta ei juurikaan puhuta missään julkisissa keskusteluissa, johtuu siitä että meille kaikille lankeaa valtiossa oletusarvoisesti tiettynä vuotena tiettyjä oikeuksia. Valtiovallan kannalta tietenkin on oletusarvona sellainen asia, että kaikilla ihmisillä on tiettyjä oikeuksia sekä niihin liittyviä velvollisuuksia, koska silloin valtion edustajat voivat asioida henkilön itsensä kanssa, ilman lakimiehiä tai edunvalvojia. Edunvalvoja on siis henkilö, jota kutsutaan usein erheellisesti tiettelillä "virkaholhooja", ja hänen tehtävänsä järjestelmässä on sitten kirjaimellisesti tuon asiakkaansa edun valvominen sekä siitä huolehtiminen, että tämä saa tarvitsemansa oikeudellista apua.

Ja tuollaisen edunvalvojan tehtävänä on sitten myös saattaa asiakkaaseensa kohdennetut väärät oikeustoimet sekä muut laittomuudet asianmukaisten viranomaisten tietoon. Tuosta asiakkaasta käytetään muuten termiä, rajoitetusti oikeustoimikelpoinen henkilö. Samoin tuollainen rajoitetusti oikeustoimikelpoinen henkilö joutuu sitten aina kysymään edunvalvojaltaan lupaa esimerkiksi ulkomaan matkoja varten. Kun puhutaan vakavista asioista, niin tietenkin jokaisella ihmisryhmällä maailmassa on oma käsityksensä siitä, mikä on vakavaa.

Tuolle alussa mainitulle yhteisölle tuo portti on tietenkin kaikki kaikessa, mutta meille muille se ei merkitse yhtään mitään. Jos asiaa tarkastellaan tuon yhteisön näkökulmasta, niin sen ehdottomaan tapa-koodistoon kuuluu sellainen asia, että yhteisön jäsenten pitää odottaa tuon portin aukeamista, ennen kuin he voivat jatkaa matkaa. Muuten edessä on erotus tuosta ryhmästä. Me muut voimme sen sijaan ohittaa tuon portin milloin haluamme, ja meidän ei tarvitse seisoa sen edessä odottamassa, että tuo portti sitten jossain välissä aukeaisi.